Taustaa ja historiaa

Vauvojen värikylpy -työpajojen alkusysäyksenä on ollut havainto, miten kuvataiteeseen liittyvä toiminta on pääsääntöisesti suunnattu yli kolmevuotiaille. Visuaalinen työskentely on jäänyt hämmästyttävän syrjään vauvaperheille suunnatussa toiminnassa ja informaatiossa. Ensimmäiset Vauvojen värikylpy -työpajat järjestettiin Porin taidemuseossa syksyllä 2003. Suomessa ei ennen näitä työpajoja ollut säännöllistä kuvataidetoimintaa vauvaperheille. Vauvojen värikylpy sai kaikki odotukset ylittäneen vastaanoton sekä Porissa että valtakunnallisesti.

Vauvojen värikylpy -toimintaideasta ja sen kehittämisestä vastaa Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkoston toiminnanjohtaja Päivi Setälä. Työpajojen ensimmäinen ohjaaja, kuvataiteilija Johanna Uusitalo kehitti ensimmäiset Vauvojen värikylpy -työpajatoimintamallit. Vuoden 2007 syksystä Vauvojen värikylpy -toiminnasta on vastannut tutkija-kulttuurituottaja, Vauvojen värikylpy -ohjaaja Eija Mettovaara.

Porin lastenkulttuurikeskus käynnisti valtakunnallisen Vauvojen värikylpy -täydennyskoulutuksen vuonna 2006. Koulutus on suunnattu tarkoitukseen sopivan ammatillisen pohjakoulutuksen omaaville. Porin lastenkulttuurikeskuksen kautta toiminta on levinnyt Suomessa ja kansainvälisesti.

Värikylpy-metodi

Vauvojen värikylpy -toimintamallin lähtökohdat ovat perheiden taide- ja kulttuuriharrastusten tukeminen, vauvaikäisten lasten vanhemmille suunnatun yhteistyöverkoston laajentaminen ja uusien toimintamuotojen tuottaminen. Värikylpy-metodin lähtökohta on visuaalisessa ilottelussa – visuaaliseen leikkiin innostamisessa ikään katsomatta.

Työskentelyssä keskitytään hetkeen ja hetkessä pysähtymiseen. Pysähtymisestä nousee mahdollisuus havaitsemiseen ja aistimiseen, kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen sekä vuorovaikutukseen. Työskentely kannustaa rohkeaan, ennakkoluulottomaan ja uteliaaseen kokeiluun, maailman tutkimiseen ja haltuunottoon värien kanssa ja kautta. Taidemuseokontekstissa järjestettävässä Värikylpy-toiminnassa on keskeistä tutustua värien maailman ohella taidemuseon näyttelyihin sekä tehdä taidemuseo helposti lähestyttäväksi ja avoimeksi – myös vauvaperheille.

Väri on ominaisuuksiltaan moniaistinen ja kokonaisvaltainen aisti- ja tunnekokemus, joka ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä. Värin voi nähdä, kuulla, tuntea, haistaa ja maistaa. Väri on kiihkeä ja laiska, kylmä ja lämmin, voimakas ja lempeä, tungetteleva ja etäinen. Väri voi olla ärsyttävä ja ilahduttava, naurava ja itkevä. Väri voi hyräillä ja ropista. Väri on muotoja ja pintaa, liikettä ja pysähtyneisyyttä. Värikylpy-metodi tutustuttaa värien maailmaan kaikki aistit huomioiden ja erilaisia fyysisiä ulottuvuuksia etsien. Metodi tukee vauvan kokonaisvaltaista, aistihavaintoja ja aistikokemuksia yhdistelevää kokemistapaa sekä kannustaa ja virittää isompia lapsia ja aikuisia kokonaisvaltaisen ja moniaistisen kokemistavan äärelle, värin moniulotteisia ominaisuuksia hyväksi käyttäen.

Visuaalinen työskentely auttaa havaintojen tekemisen ohella kommunikoinnissa ja vastavuoroisuuden opettelemisessa. Tarve kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemukseen on yleismaailmallinen, sukupuoleen ja ikään sitoutumaton. Vuorovaikutuksellinen toiminta on tärkeä sosiaalisen kasvun ja kehityksen pohja, mahdollisesti myös eheyttävä ja voimauttava kokemus. Värikylpy-metodin mukainen vuorovaikutuksellinen työskentely hyödyntää värien kommunikatiivisia ominaisuuksia. Aistikokemuksille herkistyminen virittää avoimeen ja ennakkoluulottomaan vuorovaikutukseen. Moniaistinen maalaaminen on ajattelemisen ja kommunikoinnin tapa. Työskentely on hetkellisten kokemusten, elämysten ja aistimusten jakamista ryhmässä sanattomasti ja sanallistaen, ilman raskasta analyysia. Ohjaajan tehtävänä on ryhmän keskinäisen ja ryhmän sisäisten ryhmien, kuten perheiden, vuorovaikutuksellisuuden tukeminen, ohjaaminen ja vuorovaikutukselliseen toimintaan virittäminen. Vauvojen värikylpy -työpajoissa vuorovaikutuksellinen työskentely keskittyy vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutteisuuteen, varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen.

Työskentelyssä on keskeistä hetkessä oleminen – kiireettömyys ja pysähtyminen värin, materiaalin, kokemuksellisuuden, elämyksellisyyden ja aistimusten äärelle. Työskentely etenee kokonaisvaltaisena prosessina, jossa työskentelyn aloitus, lopetus ja väliin sijoittuva monimuotoinen työskentely ovat tasa-arvoisia keskenään. Toiminta on maailmassa olemisen ihailemisesta ja yksinkertaisen rikkauden löytämistä, mahdollistaen yksilölliset valinnat ja suunnanotot. Värikylpy-metodin prosessimaista työskentelyä voi kuvailla flow-kokemuksena, jossa eteen tuleva materiaali ja kokemus johtavat seuraavaan. Ohjaaja ohjaa työskentelyä valitsemiensa materiaalien ja työpajasuunnitelman mukaisesti toimintaan virittäen, mutta prosessin suunnasta ja päättymisestä päättää kukin osallinen itse. Lopputuloksena voi olla valmis teos, prosessista jäänyt jälki, mutta jälki voi olla myös hyvin hetkellinen tai itse kokemus.

Toimijalähtöinen työskentely pohjaa positiiviseen suhtautumiseen Värikylpy-työpajan osallistujien yksilöllisyyteen. Osallistujalla on oikeus osallistua toimintaan omana itsenään muun muassa yksilöllisen kasvun, kehityksen ja hetken mukaisesti. Osallistujalla on itsemääräämisoikeus ohjaajan tarjoamien materiaalien suhteen. Osallistuja voi keskittyä itseään kiinnostaviin materiaaleihin haluamallaan tavalla, eikä esimerkiksi epämiellyttäväksi koettuja materiaaleja ole pakko työstää. Työpajan lopetus tapahtuu joustavasti ja toimijalähtöisesti. Työskentely lopetetaan työpaja-ajan puitteissa osallistujalle sopivalla hetkellä. Ohjaaja suuntaa työskentelyn lopettamista pehmeästi, jotta kukin osallistuja saa oman maalausprosessinsa hyvään päätökseen. Vauvojen värikylpy -työpajoissa on keskeistä lapsilähtöinen toiminta, johon myös työpajoissa käytettävät turvalliset materiaalit ja vanhempien yksilöllinen huomioiminen ja ohjaaminen, sekä perheiden huomioiminen omina persoonallisina yksiköinä perustuvat.